Blogit ja mainokset vilisevät uusia takkeja, kenkiä ja muotiluomuksia. Huippumuotia tarjoillaan jopa halvan marketin ruokaostosten lomassa, kun rekkiin on tuotu leopardijakkuja ja silkkijäljitelmiä. Muoti on nopeasti vaihtuvaa ja trendit ovat kuolleet jo estradeille astellessaan, sillä uusia on tulossa tilalle.

Kerskakulutus on edelleen aikamme vallitseva seuralainen vaikka kaiken tiedon puitteissa se pitäisi saada suljettua jo perimmäiseen komeroon. Nopeasti vaatemallistoja vaihtavat ketjuyritykset pyrkivät useimmiten tuottamaan nopeasti ja halvalla vaatteita, joihin on varaa opiskelijoillakin. Tämä taas tarkoittaa useimmiten eettisten arvojen polkemista mutta harvemmin asiakas miettii ompelijan palkkaa toisella mantereella kun itselle tärkeämpi todellisuus on täydellisen pikkujouluvaatteen metsästys.

Eettinen valinta

Eettisen vaatteen ostaminen voi tuntua helpolta mutta sitä se ei ole ilman pientä tutkimustyötä. “Made in Finland” -merkki vaatteessa kertoo ainakin sen verran, että vaatteen valmistus pohjautuu suomalaiseen työlainsäädäntöön. Sen sijaan suomalaisen valmistajan vaate sellaisenaan tai kallis hinta ei aina kerro mitään. Yllättäen osassa tutkimuksista jopa suuret vaateketjut ovat pärjänneet paremmin kuin osa pienistä, paikallisia arvoja tunnustavista yrityksistä. Tämä liittyy merkin julkisuusarvoon: isot kansainväliset ketjut ovat usein tarkemman tarkastelun ja kritiikin alla kuin taas pienemmät yritykset. Niille positiivinen julkisuus maksaa jo taloudellisestikin usein vaivan toimia kuluttajien ehdoilla.

Painosta yritystä

Yhden henkilön osa voi tuntua melko vähäiseltä kun taistellaan paremman maailman puolesta tekstiilisektorilla. Kannattaa kuitenkin muistaa että kuluttajan äänellä on merkitystä ja käyttää tilaisuutta hyväkseen. Suomessa eettinen valinta on tunnustettu kilpailukeino, johon yritysten on totuttava. Kuluttajan kannattaakin ottaa rohkeasti yhteyttä tuotteen valmistajaan ja tiedustella valmistusprosessin vaiheita, sillä hänellä on oikeus tietää millaisista arvoista hän maksaa ja millaisia arvoja ripustaa päälleen.

Vanhentunut käsitys, jonka mukaan halpa tuote ei voi olla eettinen, routaa romukoppaan ja sinne se kuuluukin. Eettisyys ei saa olla vain tietyn ryhmän mahdollisuus vaan sen kuuluu kuulua kaikille, vaatteen kalliissa putiikissa ja edullisessa marketissa tulisi olla valmistettu noudattaen eettisiä periaatteita mahdollisimman hyvin.

Mitä eettiset periaatteet sitten ovat?

  • Vaatteen valmistuksen tulee tapahtua olosuhteissa, jotka ovat sopivat työn tekemiseen. Tilan tulee olla turvallinen ja ympäristön sopiva työn tekemiseen.
  • Työntekijän tulee saada työstään riittävä korvaus, joka mahdollistaa normaalit hankinnat, joita alueella tarvitaan elämiseen. Palkka tulee suhteuttaa kyseisen maan tulotasoon.
  • Työntekijällä tulee olla riittävästi vapaita eikä häntä saa pakottaa ylitöihin tai muuten rajoittaa hänen elämäänsä.
  • Työpaikalla tulee noudattaa työterveyslainsäädäntöä, työntekijöiden tulee voida työskennellä tiloissa, joissa ei käytetä myrkkyjä tai muita elimistölle haitallisia aineita.

Kuinka paljon on tarpeeksi?

Eettisyyteen kuuluu myös oman ostokäyttäytymisen tarkastelu. Vaikka kallis hinta ei takaakaan vaatteen eettisyyttä, voi se yhdessä sen kanssa olla parhaimmillaan osa laatua. Laadukas tuote kestää useimmiten pidempään kuin halpatuote. Jokaisen kannattaakin kysyä itseltään pikkujouluostosten yhteydessä, olisiko viimevuotinen hankinta edelleen sopiva myös näihin juhliin vai tarvitaanko ehdottomasti uusi asu?

Kierrätystuote ei ole enää nolo, vaan se on parhaimmillaan pienin korjauksin juhlien upein luomus, joka kantaa ulkoasunsa lisäksi myös yllään arvoja, eettisyys ja kestävyys. Samaan aikaan kun halpaketjujen rekit täyttyvät taas uusista röykkiöistä, kärrätään kirpputoreille edellisen vuoden vaatteita. Osa eteenpäin joutavista vaatteista tulee uudelleen käyttöön ja tarpeeseen mutta osa joutuu suoraan kuormittamaan jo valmiiksi jäteongelmista kärsivää maapalloa.

Vaateostosten yhteydessä olisi parasta aina pohtia olisiko aihetta sijoittaa hieman kalliimpaan, laadukkaaseen ja eettiseen valintaan. Elleivät rahat riitä juuri silloin, on kysyttävä itseltään, jaksaako säästää ja odottaa hetken. Askeltaminen kengissä, jotka on valmistettu eettiseen periaatteisiin nojaten, taittuu kevyemmin kuin riistotehtaalta tuoduissa lenkkareissa, jonka alkuperä ei lupaa ainakaan mitään hyvää tulevaisuutta ajatellen.